TOPPILANSAARI

Toppilansaari on Perämeren rannalla Oulujoen suistossa sijaitseva saari sekä yksi Oulun kaupunginosista. Toppilansaari rajautuu koillisessa Toppilansalmeen ja lounaassa sen erottaa Hietasaaresta nykyään jo pääosin kuiva Holstinsalmi. Toppilansaari on osittain vanhaa Toppilan satama-aluetta, osittain vanhaa Hieta- ja Mustasaaren huvila-aluetta, jossa Oulun porvaristo vietti kesänsä. Huviloista on jäljellä neljä, näistä Villa Hannala on kunnostettu vuosina 2004–2007 ja siellä toimii nykyisin kahvila. Toppilansaaressa järjestettiin vuoden 2005 asuntomessut.

Sisältö:

1. Historia
2. Luonto
3. Rakennukset

Historia

Toppilansaaren historia on värikäs ja koko Oulun kaupungin kehittymisen kannalta merkittävä. Alueen merenkulku- ja teollisuushistorian voidaan katsoa alkaneen melkeinpä yhtenä yönä, kun harvinaisen voimakas Oulujoen syystulva aiheutti Toppilansalmen muodostumisen 25. marraskuuta 1724. Pitkään jatkuneiden sateiden ja meren jäätymisen seurauksena Oulunjoen suu oli tukkeutunut muutamaa päivää aiemmin ja vesimassat olivat peittäneet kaupungin. Viimein tulvavesi löysi uuden purkautumistien nykyisen Toppilansalmen paikalla olleesta pienestä ojasta. Salmesta muodoistui heti kerralla jopa kuuden sylin eli noin 10,5 metrin syvyinen.

Toppilansalmen aukeaminen oli vähävetisistä satamaoloista kärsineelle Oulun kaupungille todellinen onnenpotku. Salmi toimi alusta alkaen kaupungin varsinaisena satamana, vaikka aiemmasta Hahtiperän satamasta ei heti kokonaan luovuttukaan. Toppilansalmen rantojen maanomistus oli 1700-lopulle saakka jokseenkin selkiytymättömässä tilassa ja ristiriitoja esiintyi etenkin lohenkalastajien ja kauppiaiden välillä. Vuonna 1792 kauppiaat Mathias Calström sekä Daniel ja Abram Nylander hankkivat lopullisesti omistukseensa Toppilan tilan, johon oli vuosien 1788–89 uusjaossa liittetty koko Toppilansaari.

Satamatoiminta Toppilansalmessa oli vilkastunut heti vuoden 1765 jälkeen, kun Oulu oli saanut tapulikaupunkioukeuden ja saattoi alkaa käymään suoraa ulkomaankauppaa Tukholman ohi. Erityisen voimakkaasti kasvoi tervakauppa, johon liittyvän toiminnan järkevöittämistä varten rakennettiin Toppilansalmen ensimmäinen tervahovi vuonna 1780. Tässä salmen pohjoisrannalla sijainneessa rakennuksessa laivoihin lastausta odottava terva "räkättiin" eli lajiteltiin ja merkittiin keskitetysti.

Luonto

Toppilansaari on kokonaisuudessaan Perämerelle tyypillistä alavaa maannousemisrannikkoa. Sen ihmisen muokkaamattomat elinympäristöt muodostavat rantaniityistä leppä- ja tuomivaltaisten rantametsien kautta varttuneisiin kuusikoihin yltävän kehityssarjan. Pitkän maankäyttö- ja rakennushistorian vuoksi muokkaamattomia elinympäristöjä on rantaniittyjä ja -pensaikkoja lukuunottamatta jäljellä jäljellä vain vähän. Varttuneita metsiä edustaa kunnolla vain Prikipuiston suojeltu rehevä kuusikko, jossa kasvaa myös useita alueella harvinaisia lehtokasvilajeja kuten valkovuokkoja, isoritarinkannuksia, koiranheisiä ja varjoliljoja. Useat Prikipuiston kasveista ovat alueelle vakiintuneita viljelykarkulaisia tai paikalle vuosikymmeniä sitten istutettuja lajeja.

Merkittävän omaleimaisuuden Toppilansaaren kasvilajistolle antavat satamatoiminnan seurauksena alueelle vakiintuneet niin kutsutut painolastikasvit. Ilman varsinaista lastia matkanneiden laivojen vakauttamiseen käytettyjen maamassojen seassa Toppilansalmen rannoille saapui runsaasti vieraiden kasvilajien siemeniä. Jotkut näin alueelle saapuneista kasveista kykenivät muodostamaan lisääntyviä kantoja. Painolastimassat levitettiin pääasiassa Toppilansalmen suupuolelle ja saaren keskiosiin. 1900-luvun alkupuolella läjitysmaat loistivat yhtenäisenä kukkaniittynä aina Ravanderin huvilalta Pulilaan saakka.

Nykyisin Toppilansaaressa tavattavista painolastikasveista näkyvin on koko saareen levinnyt valkokukkainen rohtomesikkä. Toisin kuin monet muut painolastikasvit rohtomesikkä näyttää selvinneen saaren uudisrakentasmisesta hyvin. Muita Toppilansaaressa kasvavia painolastikasveja ovat muun muassa valkopeippi, hietapitkäpalko, sirppimailanen ja maahumala. Täyttä varmuutta kasvien alkuperästä ei tosin useinkaan ole, sillä osa kasvustoista saattaa olla peräisin myös vanhojen huviloiden puutarhoista tai kulkeutunut saarelle esimerkiksi saksalaisten sotilaiden mukana 1940-luvulla.

Toppilansaaren pesimälinnuston runsaslukuisimpia lajeja ovat pajulintu, peippo, kivitasku, talitiainen ja punarinta. Poikkeuksellisen runsaslukuinen on myös koko maassa viime vuosina harvinaistunut räystäspääsky. Sementtisiilon rakenteissa pesii tiettävästi Oulun toiseksi suurin räystäspääsky-yhdyskunta, johon kuuluu noin kaksikymmentä paria. Oulun seudulla harvinaisemmista lintulajeista Toppilansaaressa ovat pesineet ainakin sirittäjä, pensaskerttu ja hemppo. Saaren runsaslahopuiset rantametsät kuuluvat uhanalaisen pikkutikan reviiriin. Laji on myös saattanut pesiä Toppilansaaren puolella.

Lue lisää Toppilansaaren luonnosta:

Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurantaraportti 2007

Tynjälä, M. (toim.) 2004. Oulun pesimälinnusto. Oulun kaupunkilintuatlaksen 1997–1999 tulokset. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulun kaupungin ympäristövirasto ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Oulu. 208 s.

Väre, H., Ulvinen, T., Vilpa, E. ja Kalleinen, L. 2005. Oulun kasvit Piimäperältä Pilpasuolle. Norrlinia. 512 s.

Rakennukset

Toppilansaaren vanhimmista, 1800-luvulla rakennetuista rakennuksista on jäljellä neljä: Lundmanin, Lundströmin ja Antellin huvilat sekä Kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellmanin rakennuttama Villa Hannala. Alunperin huviloita on ollut yhteensä xx. Muuta vanhempaa rakennuskantaa edustuvat 1950-luvun lopulla rakennettu sementtiasema, 1986 rakennettu Merenkulkulaitoksen väylasema, Meri Oulun kesäteatterin rakennukset sekä yksi yksityisasunto sementtiaseman kupeessa.

Toppilansaaren asemakaava vahvistettiin maalikuussa 2003 ja alueen uudisrakentaminen pääsi käyntiin toden teolla vuonna 2004. Saaren koillispäässä pidettiin kesällä 2005 asuntomessut, joita varten alueelle valmistui yhteensä nelisenkymmentä kerros-, rivi-, pari- ja omakotitaloa. Asuntomessualueen rakentamisen kanssa yhtäaikaa käynnistyi myös ensimmäisten saaren kaupunginpuoleiseen osaan kohonneiden kerrostalojen rakentaminen.